Projektiorganisaatioon voi olla nimetty hyvinkin useita henkilöitä. Automaatiosuunnittelusta yleisesti puhuttaessa tarkoitetaan usein automaatio- ja instrumenttisuunnittelua. Instrumenttisuunnittelussa määritetään kenttälaitteet ja instrumentit sekä asennuskaapelointi ja kytkennät. Lisäksi tähän kuuluu asennusohjeiden dokumentointi. Automaatiosuunnittelija tuottaa sitten laitoksen automaation ja tähän alueeseen kuuluvat dokumentit. Usein automaatiosuunnittelija on yhteydessä prosessisuunnittelijaan, jolta saadaan prosessin lähtötiedot. Työ on useimmiten projektiluonteista asiakastyötä, jota tehdään usein asiakkaan tiloissa. Työhön kuuluu tiettyjen välitavoitteiden saavuttamista ennen kuin siirrytään uuteen asiakokonaisuuteen. Tässä tarkastellaan kokonaisuutta tilaajan ja toimittajan välillä.

Automaatioprojekteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintaa, jossa suunnitellaan ja hankitaan ja otetaan käyttöön tuotantolaitoksen automaatiolaitteita. Automaation hankinta- ja käyttöönottoprojekteja voidaan tarkastella kolmen perusvaiheen kannalta: 1) Suunnittelu, 2) Toteutus ja 3) Käyttöönotto.

Hankkeen alkupäässä lähtötiedot ja vaatimukset edustavat automaatiojärjestelmän käyttäjän eli tilaajan näkökulmaa eli ongelma-avaruutta. Esisuunnittelun lähtökohtana käytetään joko kokonaan uuden laitoksen tapauksissa tehdas- ja prosessisuunnittelun tuottamia tietoja. Automaation uusintojen ja laajennusten tapauksissa lähtökohtana on olemassa olevan laitoksen dokumentaatio, jonka taso voi vaihdella runsaasti. Esisuunnittelun vastuu on asiakkaalla. Esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, onko tarpeen erillinen turvallisuuteen liittyvä järjestelmä (TLJ). Esimerkkejä suunnittelun dokumenteista ovat PI-kaaviot ja toimintakuvaukset. Mikäli järjestelmän tyyppi ja laitemerkki ovat selvillä, suunnitellaan jo laitteiston ja ohjelmiston kokoonpanokin varsin yksityiskohtaiselle tasolle. Tavallisesti tyydytään tasoon, joka tarvitaan toimittajille lähetettävään tarjouspyyntöön. Tarjouspyynnössä tilaaja määrittelee, mitä hän haluaa ostaa. Tarjouspyyntöihin saadut vastaukset pyritään samaan vertailukelpoisiksi toimittajan valintaa varten. Tarjouksessa toimittaja määrittelee, miten ja mihin hintaan tarjouspyynnössä esitetyt asiat aiotaan toteuttaa. Toimittajan valintaan vaikuttavat tarjouksen lisäksi mm. aikaisemmat kokemukset, referenssitoteutukset, toimittajan valmiudet hoitaa koulutus, käynnistys ja mahdollisesti ylläpito. Edelleen päätökseen voi vaikuttaa myös kotimaisuusaste sekä huollon ja varaosatoimitusten järjestäminen. Kun järjestelmän toimittaja on valittu, voidaan tehdä päätös projektin toteuttamisesta. Mikäli hanke käynnistyy, laaditaan sopimus, jossa määritellään yksityiskohtaisesti kaikki tilaajan ja toimittajan väliset oikeudet ja velvollisuudet sekä menettely riitatapauksissa.

Toteutus koostuu pääasiassa kahdesta eri tehtäväkokonaisuudesta: asennuksesta ja sovellusohjelmoinnista. Toteutusvaiheessa toimittaja hankkii tai valmistaa, kokoaa ja testaa suunnitteluvaiheessa määritellyn kokonaisuuden. Asennus käsittää instrumenttien asennukset sekä kaappien tai kehikoiden kokoamisen ja kaapeloinnin. Sovellusohjelmoinnissa laaditaan mm. tietokannat, säätöpiirit, ohjaus- ja mittauspiirit, mahdolliset sekvenssit sekä valvontanäytöt operointia varten. Projektikokemusta itselläni on sovellusohjelmoinnista ohjelmoitavilla logiikoilla (PLC). Ohjelmoinnin lisäksi tehtävään kuului muutokset valvontanäytöissä. Ohjelmointia varten käytetty ohjelmaversio piti asentaa PC:lle. Ohjelman muutokset pystyttiin pääsääntöisesti simuloimaan ohjelmallisesti. Testauksen jälkeen ohjelmaversio ladattiin logiikan muistiin. Ohjelman siirrot toteutettiin joko verkon kautta tai USB -muistitikulta.  Käyttöönottotesteinä olivat siis tehdastestit (FAT eli Factory Acceptance Test), joissa pyrittiin testaamaan sovelluskonfiguraatio mahdollisimman pitkälle ennen järjestelmän siirtoa kohdepaikalle. Testauksissa käytettiin apuna testaussuunnitelmaa. SAT (Site Acceptance Test) -testauksessa varmistettiin testaus koko järjestelmälle. Hyväksytyn SAT -testin jälkeen järjestelmä voitiin ottaa käyttöön. Asennustyö toteutettiin alihankintana erikseen määritellyllä sopimuksella jollakin asennusliikkeellä. Tämä asetti aina haasteita projektin hallinnalle ja töiden johtamiselle. Asiakkaalle toimitettiin lopuksi ohjelmadokumentaatiot ja toimintakuvaukset järjestelmästä. Kun ne oli tehty ja sovittu aika oli kulunut, projekti voitiin katsoa päättyneeksi.

Artikkelin kirjoitti Harri Aaltonen, automaatiosuunnittelija Conseptas Oy:ssä.

Kysy aiheesta lisää: www.conseptas.com/